NUMMISUUTARIT, ohjaus Vilho Siivola
1.7.1967
1.7.1967
TAABORIN 15 V. JUHLA
UUTUUS-NÄYTELMÄ: KIHLAUS, ohjaus Vilho Siivola
Jooseppina Tapio Virolainen
2.7.1967
UUTUUS-NÄYTELMÄ: KIHLAUS, ohjaus Vilho Siivola
Jooseppina Tapio Virolainen
2.7.1967
SEITSEMÄN VELJESTÄ, ohjaus Ari Laine
8.-9.7.1967
8.-9.7.1967
Oikealla Kivi-juhlien vuoden -67 käsiohjelman kansi, joka on taiteilija Vilho Askolan käsialaa.
Vasemmalla yrityksen mainos.
Vasemmalla yrityksen mainos.
Åke Launialan (Nurmijärven Opintorahastoyhdistyksen puheenjohtaja 1952-1979) tervehdyspuhe Kivi-juhlilla -67. Teksti yhdistyksen 25-vuotishistoriikista.
Eino Salmelaisen kirjoitus käsiohjelmassa. Teksti jatkuu alla olevassa kuvassa.
Eino Johannes Salmelainen (1893-1975) oli suomalainen teatterinjohtaja ja teatteriohjaaja. Hän toimi Tampereen Teatterin johtajana 1923–1934 ja Helsingin Kansanteatterin johtajana 1934–1940. Erityisen merkittävän uran hän teki Tampereen Työväen Teatterin johtajana vuosina 1943–1966. Teatterineuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1951 ja professorin arvonimen 1963. Tampereella ja Ikaalisissa on Salmelaisen mukaan nimetty katu. Hänen nimeään kantaa myös Eino Salmelaisen säätiö. Tampereen Työväen Teatterissa on myös Eino Salmelaisen näyttämö, Suuren näyttämön ja Kellariteatterin lisäksi.
Yritysten mainoksissa on käytetty Aleksis Kiven Seuran kuvalaattoja, joita tekivät taiteilijat Erkki Tanttu,
Aarne Nopsa, Arvo Lukala sekä Urpo Huhta.
Aarne Nopsa, Arvo Lukala sekä Urpo Huhta.
Yritysten mainoksissa on käytetty Aleksis Kiven Seuran kuvalaattoja, joita tekivät taiteilijat Erkki Tanttu,
Aarne Nopsa, Arvo Lukala sekä Urpo Huhta.
Aarne Nopsa, Arvo Lukala sekä Urpo Huhta.
Toivo Ilmari Wuorenrinne (1892-1984) oli suomalainen työväenopiston rehtori, professori ja kirjailija. Opiskeluaikanaan Wuorenrinne kiinnostui näyttelemisestä ja oli mukana muun muassa maaseudulle suuntautuneilla teatterikiertueilla. Vuosina 1920–1925 Wuorenrinne toimi sivutoimisena näyttelijänä Kotkan Näyttämöllä ja Kotkan työväenteatterissa. Vuosina 1960–1967 Wuorenrinne oli Suomen kansallisteatterin johtokunnan puheenjohtajana. Lähde Wikipedia.
Yritysten mainoksissa on käytetty Aleksis Kiven Seuran kuvalaattoja, joita tekivät taiteilijat Erkki Tanttu,
Aarne Nopsa, Arvo Lukala sekä Urpo Huhta.
Aarne Nopsa, Arvo Lukala sekä Urpo Huhta.
Nummisuutarit, ohjaus Vilho Siivola
Vilho Eemeli Siivola (1910-1984) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterineuvos. Hän teki merkittävän uran Suomen Kansallisteatterin näyttelijänä, Nummisuutarien ohjaajana Taaborinvuoren Kivi-juhlissa sekä noin viidessäkymmenessä elokuvassa vuosina 1936–1976.
Tunnetuimman elokuvaroolinsa hän teki vuonna 1955 Tuntemattoman sotilaan Mäkilänä. Teatterissa hänet tunnettiin esimerkiksi Nummisuutarit- ja Anton Tšehov-tulkinnoistaan. Lähde Wikipedia.
Vilho Eemeli Siivola (1910-1984) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterineuvos. Hän teki merkittävän uran Suomen Kansallisteatterin näyttelijänä, Nummisuutarien ohjaajana Taaborinvuoren Kivi-juhlissa sekä noin viidessäkymmenessä elokuvassa vuosina 1936–1976.
Tunnetuimman elokuvaroolinsa hän teki vuonna 1955 Tuntemattoman sotilaan Mäkilänä. Teatterissa hänet tunnettiin esimerkiksi Nummisuutarit- ja Anton Tšehov-tulkinnoistaan. Lähde Wikipedia.
Kirjailija Väinö Linna pitämässä juhlapuhetta Kivi-juhlien 15-vuotisjuhlassa Taaborilla, 2.7.1967
Kuva: Matti Rintalan kuvakokoelmat/ Nurmijärven museo.
Kuva: Matti Rintalan kuvakokoelmat/ Nurmijärven museo.
Suurta huomiota maan lehdistö kiinnitti kirjailija Väinö Linnan juhlapuheeseen. Sitä selostettiin melko laajasti eri lehtien palstoilla.
Väinö Linna:
Meille suomalaisille Kivi ei kuitenkaan tule koskaan olemaan pelkkä museo, sillä aina on ihmisiä, jotka ymmärtävät häntä. Kivi tulee aina seuraamaan meitä sanomalla, ei niinkään - MINÄ ELÄN, kuin - MINÄ OLEN.
Meille suomalaisille Kivi ei kuitenkaan tule koskaan olemaan pelkkä museo, sillä aina on ihmisiä, jotka ymmärtävät häntä. Kivi tulee aina seuraamaan meitä sanomalla, ei niinkään - MINÄ ELÄN, kuin - MINÄ OLEN.
Seitsemän veljestä, ohjaus Ari Laine
Aarne ”Ari” Laine (1912 Nurmijärvi – 1998 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.
Ari Laine loi pitkän uran teattereissa operettien näyttelijä-ohjaajana. Laine esiintyi ensimmäisen kerran elokuvassa vuonna 1936. Hän näytteli kaikkiaan 26 elokuvassa, joista viimeisessä vuonna 1973. Laine tunnetaan parhaiten Aaretti-rengin osasta Valentin Vaalan elokuvassa Siltalan pehtoori vuodelta 1953 sekä Mauno Kypenäisen osasta elokuvassa Putkinotko (1954). Hänen ainoa pääroolinsa oli Taneli Taivainen hupailussa Laivaston monnit maissa (1954).
Ari Laine loi pitkän uran myös televisio-ohjaajana. Hän kuului Helsingin Ympäristöteatterin perustajajäseniin. Lähde Wikipedia.
Aarne ”Ari” Laine (1912 Nurmijärvi – 1998 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.
Ari Laine loi pitkän uran teattereissa operettien näyttelijä-ohjaajana. Laine esiintyi ensimmäisen kerran elokuvassa vuonna 1936. Hän näytteli kaikkiaan 26 elokuvassa, joista viimeisessä vuonna 1973. Laine tunnetaan parhaiten Aaretti-rengin osasta Valentin Vaalan elokuvassa Siltalan pehtoori vuodelta 1953 sekä Mauno Kypenäisen osasta elokuvassa Putkinotko (1954). Hänen ainoa pääroolinsa oli Taneli Taivainen hupailussa Laivaston monnit maissa (1954).
Ari Laine loi pitkän uran myös televisio-ohjaajana. Hän kuului Helsingin Ympäristöteatterin perustajajäseniin. Lähde Wikipedia.
Eino Aaltonen oli Kivi-juhlien yleissihteeri/toiminnanjohtaja vuosina 1952-1977.
Ruuhkaa Palojoella Kivi-juhlien jälkeen heinäkuussa 1967. Kuva: Matti Rintalan kuvakokoelmat/ Nurmijärven museo.
